Kesämökki – loma-asunto vai koti?

Kesämökki – loma-asunto vai koti?

By lokakuu 7, 2016 Asuminen, Verot No Comments

 

Näin syksyn tullen mökkikausi on tullut päätökseen. Kun on koko kesä mökkeilty, harkintaan saattaa tulla myös muutto vakituisesti vapaa-ajan asunnolle. Ainakin omassa perhepiirissäni on pariskuntia, jotka eläkepäivien lähestyessä haaveilevat leppoisista päivistä mökillä.

Tässä muutama asia, jotka kannattaa ottaa huomioon ennen isompia päätöksiä:

1. Todellinen käyttö ratkaisee

Rakennuksen pääasiallista käyttöä määriteltäessä ratkaiseva merkitys on rakennuksen tosiasiallisella käytöllä kalenterivuoden alussa. Sillä, mihin tarkoitukseen rakennus on aikanaan rakennettu, ei viime kädessä ole merkitystä. Vakituiseen asumiseen voidaan katsoa käytettävän ainakin sellaista rakennusta tai huoneistoa, jossa jollakin henkilöllä on väestökirjalain mukainen varsinainen asunto ja koti.

2. Pelkkä kirjojen siirto mökin sijaintikuntaan ei riitä

Vapaa-ajan asunnolle on oikeasti muutettava asumaan. Jos omistuksessa on useampia asuntoja, voi se olla ongelma. Pääsääntöisesti verovelvollisella, tai hänen perheellään, on vain yksi vakituinen asunto ja tuloverotuksessa mahdollista toista asuntoa ei ole tavallisesti pidetty vakituisena asuntona.

On kuitenkin myös tapauksia, joissa perheelle on hyväksytty kaksi vakituista asuntoa. Lähinnä tämä on voinut tulla kysymykseen, jos puolisot työskentelevät eri paikkakunnilla tai ainakin yksi perheenjäsen on pysyvästi työssä eri paikkakunnalla, kuin missä hänen perheensä asuu.

3. Mökillä ja vakituisella asunnolla on erilaiset kiinteistöverot

Verotusarvo määräytyy rakennustyypin mukaan – kiinteistöveron verotusarvo voi olla korkeintaan sen käypä arvo. Verotusarvoon vaikuttavia tietoja ovat rakennuksen ikä, kantava rakenne, peruskorjaukset ja huomattavat korjaustoimenpiteet. Lisäksi vaikuttavia asioita ovat keskeneräisen rakennuksen valmistumisaste sekä se, onko rakennus edelleen käytössä.

Rakennustyyppi määräytyy rakennuksen ominaisuustietojen perusteella, eikä siihen vaikuta se, missä käytössä rakennus on. Rakennuksen arvoksi katsotaan sen jälleenhankinta-arvo vähennettynä sen vuotuisilla ikävähennyksillä. Jälleenhankinta-arvo määräytyy valtionvarainministeriön asetusten mukaisesti.

shutterstock_420695809

 

Vakituinen asunto:
● Kunnanvaltuusto päättää lain ehtojen mukaisesti
● Veroprosentti on 0,37-0,80 vuonna 2016
● Huoneiston pinta-alasta vähintään puolta käytetään vakituiseen asumiseen
● Vero on yleensä edullisempi kuin mökin kiinteistövero
● Asunnon ei tarvitse olla asuttu, jotta sitä voitaisiin pitää vakituisen asuntona – kunhan se on pääosin tarkoitettu tähän käyttöön

Vapaa-ajan asunto:
● Kunnanvaltuusto päättää lain ehtojen mukaisesti
● Veroprosentin on sijoituttava yleisen veroprosentin vaihteluvälin 0,8-1,55 % sisälle vuonna 2016
● Veroprosentti voi olla enimmillään prosenttiyksikön suurempi kuin kunnan vakituisten asuinrakennusten veroprosentti
● Huoneistojen pinta-alasta yli puolta käytetään pääasiassa muuhun kuin vakituiseen asumiseen
● Vero on yleensä kalliimpi kuin vakituisen asunnon kiinteistövero

4. Mitä jos muutan vanhan mökin talviasuttavaksi, jolloin siellä voisi viettää aikaa vuoden ympäri?

Rakennustyypin muuttaminen edellyttää käyttötarkoituksen muutoslupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuksen käyttötarkoituksen muutokselle tarvittavan poikkeamisluvan myöntää kunta. Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että rakennus täyttää vakituiselle asunnolle asetetut vaatimukset lämmöneristyksen, ilmanvaihdon ja paloturvallisuuden sekä kunnallistekniikan (tie, vesihuolto) osalta.

Poikkeamislupa voidaan myöntää mikäli;

  1.  Rakennuspaikan koko on riittävä, kaava- alueilla kaavan mukainen. Kaava- alueen ulkopuolella rakennuspaikan tulee olla vähintään 2000 m²
  2. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle, alueiden muulle järjestämiselle eikä vaikeutta luonnonsuojelullisten ja ympäristönsuojelullisten tavoitteiden saavuttamista.
  3. Kiinteistölle johtaa kulkukelpoinen tie
  4. Puhdasta talousvettä on saatavilla (vesijohtovesi tai oma kaivo).
  5. Kiinteistö ei ole liittynyt kunnan jätevesilaitoksen piiriin. Tällöin tulee kiinteistön jätevesien käsittelyn täyttää jätevesiasetuksen ja ympärisuojelulain muutoksen vaatimukset. Lue lisää jätevesiasetuksesta. Lakialoite jätevesien kohtuullistamisesta.
  6. Rakennuksessa on vaadittava lämmöneristys
  7. Rakennus on käyttöturvallinen
  8. Rakennus on vaadittavan energiatehokas
  9. Rakennuksen pääasiallinen käyttö täyttää kiinteistöverolain mukaiset määritelmät.
  10. Mahdolliset taloudelliset vaikutukset kunnalle täyttyvät. Esimerkiksi lasten päivähoito, peruskoulu, terveyskeskus ja jätehuolto ovat kunnan asukkailleen tarjoamia palveluita.

shutterstock_197243441

Muutto mökille ei itse asiassa ole yhtään hullumpi ajatus, koska maamme on kovaa vauhtia kaupungistumassa. Suomessa on neliökilometreittäin lähes koskemattomia alueita, joilla ei ole asutusta. Keskimäärin asukastiheytemme on noin 18 asukasta neliökilometriä kohden. Helsingin tiheimmin asuttu neliökilometri puolestaan sijoittuu alueelle Hakaniemi-Kallio-Torkkelinmäki: neliökilometrin kokoisella alueella asuu peräti 20 328 helsinkiläistä.

Eli jos siis haluat muuttaa mökille, saat takuu varmasti raikkaamman ilman mitä hengittää, puhtaamman luonnon ympärillesi – kodin kauniin luonnon ympäröimänä. Kysy aina Verottajalta, jos et ole varma, kuinka menetellä ja mitä siihen kiinteistöverolappuun on merkittävä.

Veron eräpäivät ovat 5.9.2016 ja 20.10.2016 Lue lisää kiinteistöverotuspäätöksestä

Mökille muuton kiehtoessa, ota minuun yhteyttä niin myydään kaupunkiasuntosi pois!

anna_etusivu

 Anna Tapojärvi on kokenut kaupankäynnin ja kiinteistönvälityksen ammattilainen, joka on suositun Helsingin Asuntokauppiaat kiinteistönvälitysliikkeen yrittäjä ja omistaja.

 

Anna Tapojärvi – laillistettu kiinteistönvälittäjä LKV, LVV, julkinen kaupanvahvistaja – p. 040 5878 010 – anna.tapojarvi@asuntokauppiaat.fi

Leave a Reply

Helsingin Asuntokauppiaat LKV Oy Onnen alku on unelmakodista - soita 040 5878 010
UA-82675718-1